Kuvausjärjestely | Ystävänpäivä | Kukka Fiori

Kuvausjärjestely | Jouluinen kattaus | Kukka Fiori

Kuvausjärjestely | Aamiainen | Kukka Fiori

Kuvankäyttösopimus

Valokuvaamiseen, kuten muuhunkin taiteen luomiseen ja käyttämiseen liittyy kysymys tekijänoikeudesta, tänä päivänä vahvemmin kuin koskaan. Kuvausjärjestelypalveluita tuotettaessa on sekä palvelun tuottajan että sen ostajan edun mukaista tehdä tekijänoikeusasioista mahdollisimman läpinäkyviä ja luoda asianmukainen kuvankäyttösopimus.

Finnfoton sivuilta löytyy ladattavissa oleva opas valokuvaajan tekijänoikeuksista ja erinomainen työkalupakki, josta löytyy myös kuvankäyttösopimus eli valokuvan käyttölupa. Jos etsit vielä lisää tietoa kuvan käyttöön liittyvistä oikeuksista, tarjoaa Visuaalisen alan taitelijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry erittäin kattavan artikkelin Kuvaoikeuksien ABC.

Alla mallina itse käyttämäni kuvankäyttösopimus.

Kuvankäyttösopimus

Kuvausjärjestely | Projektina Pipari | Täyttä tekstuuria

Projektina pipari -kuvausjärjestelyn kolmas ja viimeinen sarja on saatu uunista ulos, kaksi edellistä lopputulosta löydät postauksesta Liike tummassa tilassa ja Jotain vanhaa, jotain uutta.

Tässä sarjassa halusin tuoda modernit, marmorikuvioidulla sokerimassalla koristellut piparit flat lay -kuvaan, jossa värit, luonnonvalo, voimakkaat varjot ja tekstuurit toistaisivat ideaa orgaanisista materiaaleista. Kuvassa nähdään vaaleaa pellavaa, valkoista ja mustaa marmoria ja huokoista, mustaa kiveä.

Kiinnostavana kontrastina epätäydellisille luonnon materiaaleille vähäeleiset, modernit, messingin väriset joulukoristeet ja kuvaan luodut linjarakenteet. Kuvan staattisuuteen tuo säröä katkaistu kompositio eli kuvasta pois rajautuvat elementit ja erityisesti kuvassa rajauksen ulkopuolelle jäävän joulukoristeen varjo.

Kuvat käsiteltiin Lightroomilla.

Kuvausjärjestely | Projektina pipari | Jotain vanhaa, jotain uutta

Jokunen postaus takaperin esittelin pipariteemaisen kuvausjärjestelyprojektin ensimmäisen valmistuneen kuvasarjan, Liike tummassa tilassa. Tänään taputeltiin valmiiksi myös toinen kolmesta sarjasta, jossa keskiössä olivat perinteisestä, punaisesta polkkakarkkijoulusta lainatut kuusenkoristepiparit tuotuna moderniin, vaaleaan, vähäeleiseen ympäristöön.

Modernein koristelumenetelmin toteutetut piparit sisältävät jo itsessään kiinnostavan kontrastin: marmoroidut piparit ja dippaamalla koristellut piparit poikkeavat vahvasti totutuista kuusenkoristepipareista. Tuota kontrastia halusin kuvaan alleviivata asettamalla modernimmat elementit (pöytä, lattia, marjakuusen oksa, sisustussakset, kirkas vaalea tila) ja vanhahtavat elementit (paperinaru, vanha ovi, Riihimäen lasin lasitölkki) dialogiin.

Syväterävyysalueen valinnalla haettiin yleiskuvaankin sumeutta sekä etu- että taka-alalle, ja oksan yksityiskohtakuvassa syväterävyysvaikutelmasta haluttiin erityisen voimakas piparien tuomiseksi keskiöön.

Kuvien käsittely Lightroomilla ja pikkuvirheiden poisto Photoshopilla.

Projektina pipari | Liike tummassa tilassa

Taannoin tässä postauksessa esittelin suunnitelman kuvausjärjestelyprojektille, jossa perinteisille joulupipareille lähdettiin tavoittelemaan hieman tuoreempaa tulokulmaa. Yksi kolmesta kuvasuunnitelmasta on nyt toteutettu, ja lopputulos löytyy alta!

Haasteena tässä kuvauksessa oli toteuttaa kuvausteknisesti herkullinen yhtälö: nopeahkon liikkeen pysäyttäminen hyvin hämärässä tilassa. Pienellä aukolla saatiin houkuteltua esiin riittävän nopea suljinaika, ilman että ISO-herkkyyttä tarvitsi säätää tolkuttoman suureksi: aukko 1,8, suljinaika 500, ISO 1000.

Haettu dramaattisen tumma ja mystisen sumea tausta toteutettiin edellä mainittujen kamerateknisten säätöjen lisäksi rakentamalla "puolikas" black box: mustalla kankaalla verhoiltu tausta ja mustat sivulevyt poistivat enimmän valon kuvaustilasta. Luonnonvaloa kuitenkin kaivattiin oikeiden sävyjen esiin tuomiseen, joten täysi black box -bunkkeri ei tuntunut tarkoituksenmukaiselta.

Kuvat käsiteltiin Lightroomilla.

Kuluttajakäyttäytyminen

Kuluttajakäyttäytyminen kuvaa terminä kuluttajien ostopäätökseen liittyvää prosessia ja sen taustalla vaikuttavaa kirjoa erilaisia psykologisia, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia tekijöitä. Kuluttajien tekemiä valintoja ohjaavat esimerkiksi kulttuurillisesti ja yhteiskunnallisesti pinnalla olevat arvot, trendit, identiteetti ja itseilmaisu sekä brändiuskollisuus.

Visuaalinen myyntityö ja kuluttajakäyttäytyminen

Visuaalisella myyntityöllä ja visuaalisuudella ylipäätään on voimakas merkitys suhteessa kuluttajakäyttäytymiseen. Visuaalisilla elementeillä voidaan luoda voimakkaita tuntemuksia, mielikuvia ja tarpeita. Myymälän visuaalinen ilme on parhaimmillaan yhtälailla brändin kasvot kuin myös inspiraation lähde kuluttajalle. Visuaalinen myyntityö onkin suoran asiakaspalvelun ohella tärkein kuluttajan ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Seuraavassa konkreettisia esimerkkejä visuaalisen myyntityön työkaluista kuluttajakäyttäytymisen ohjaamisessa myymäläympäristössä.

Nukkeinspiraatio

Mallinuket ovat omalla tavallaan visuaalisen myyntityön ilmiselvimpänä ilmenevä muoto, sillä niiden funktio lienee kohtalaisen selvä myös asiakkaalle. Asiakas saakin mallinukeista paljon hyödyllistä informaatiota: hän näkee, miltä vaatteet näyttävät ollessaan ihmisvartalon päällä ja hän saa inspiraatiota vaatteen käyttötavoista. Mallinuket myymälätilassa myös toimivat tehokkaina katseenvangitsijoina, joten niihin ja niiden päivittämiseen kannattaakin panostaa.

Pöytäesillepanot

Pöytäesillepanot kuuluvat useimmiten poikkeuksetta myymälän hot spoteihin (lue lisää hot spoteista tästä postauksesta), sillä ne tarjoavat tervetulleen poikkeuksen myymäläympäristöjen muutoin ollessa varsin reilipainotteisia. Pehmeät neulepinot kutsuvat asiakasta hypistelemään ja samasta esillepanosta hän löytää neuleeseen täydellisesti sopivia lisämyyntituotteita.

Seinädisplayt

Seinädisplayt kuuluvat useimpien brändien konseptiin tavalla tai toisella. Seinät tarjoavat mahtavan tilaisuuden luoda katseen vangitseva kokonaisuus, joka edustaa trendiä ja mahdollistaa erittäin vahvan asukokonaisuusajattelun. Seinädisplayta tehdessä erityishuomiota tulee kiinnittää korkeusrajoitteisiin: katonrajassa olevat tuotteet tulee olla helposti asiakkaan saatavilla tasolla johon hän ylettyy, eli käytännössä tuotteet on tuplattava. 

Huomionarvoista on myös, että seinädisplayssa usein "the eye level is the buy level" eli silmän korkeudella olevat tuotteet ovet myyvimmällä paikalla: tähän ei siis kannata välttämättä laittaa esimerkiksi kaikkein kalleinta nahkatakkia, vaan tuotteita, joiden kohdalla ostopäätöksen teko on nopeaa ja helppoa.

Destinationit

Destinationeilla tarkoitetaan esillepanoja, joissa ohjenuorana ei olekaan outfit merchandising (ks.alla) vaan tarkoituksena on esitellä jokin tietty tuote kaikissa eri väreissään ja kuoseissaan. Tuote voi esimerkiksi olla jokin hyvä perustuote tai kampanjatuote, esimerkiksi tietty t-paita tai tarkouksessa oleva neule. 

Destination voidaan toteuttaa fyysisesti mihin tahansa (seinä, kaappi, hylllyt, pöytä) ja se voi myös tukea outfit merchandising -ajattelua: esimerkiksi voidaan toteuttaa vaikkapa destination, jossa esitellään viikattuna saman farkkumallin eri värit ja saman t-paidan eri värit, jolloin luodaan myös klassinen t-paita ja farkut -asuyhdistelmäehdotus.

Outfit merchandising

Vaatemyymälän kaiken visuaalisen myyntityön selkärankana kulkee enemmän tai vähemmän outfit merchandising eli asukokonaisuusajattelu. Outfit merchandising -ajattelussa pyritään kaikki esillepanot rakentamaan niin, että esillepanon eri elementit käyvät kaikki yhteen ja luovat käyttökelpoisen ja inspiroivan asukokonaisuuden. 

Asukokonaisuusajattelu saattaa näkyä esimerkiksi seinädisplayssa ja pöytäesillepanoissa, mutta myös esimerkiksi sivuripustuksessa olevat vaatteet voidaan järjestää tavalla, joka luo asukokonaisuuksia: yksinkertaisimmillaan niin että peräkkäin ripustetaan takki, neule, kauluspaita, t-paita ja housut. Konseptista riippuen outfit merchandising saattaa olla jopa ykkösohjenuora, kun taas toisaalta esimerkiksi bulkkia myyvissä myymälöissä painopiste saattaa olla toisenlainen: saatetaan painottaa asukokonaisuuksien esittelyn sijaan saman, hyvän hintaisen tuotteen esittelemistä kaikissa mahdollisissa väreissä ja kuoseissa (vrt.myös destinationit). 

Epäsuora asiakaspalvelu 

Myymälän visuaalisen ilmeen ja visuaalisten standardien ylläpitäminen inspiroivan ostokokemuksen takaamiseksi. Huolehditaan myös mm. kokotäytöistä ja yleisestä siisteydestä.

Kuluttajakäyttäytyminen murroksessa

Kuluttajakäyttäytyminen on ollut murroksessa jo toista vuosikymmentä ostopäätöksenteon eri vaiheiden hiljalleen valuessa yhä enemmän ja kokonaisvaltaisemmin nettiin. Viimeiset vuodet ovat mullistaneet kuluttajakäyttäytymisen totaalisesti uudenlaisen somemarkkinoinnin ja influencer-tyyppisen vertaismarkkinoinnin yleistyessä ja muuttaessa tapaa, jolla kuluttaja ostopäätöksensä tekee.

Ostopäätökseen johtava prosessi alkaa yhä useammin verkossa, ja myös päättyy yhä useammin verkkoon. Pinnalla ovat toisaalta eettisyys, ekologisuus ja kestävä kehitys, mutta toisaalta uudenlainen somemania lyhentää päätöksentekoprosessia ja ajaa impulsiivisempiin ostopäätöksiin. Yritykset panostavat yhä enemmän sosiaalisen median markkinointiin, ja vaikka verkkokauppa kerääkin suurimman saaliin, saavat kivijalkaliikkeetkin uudenlaista jalansijaa onnistuessaan nostamaan päänsä pinnalle verkossa.

Punainen lanka verkkokaupasta myymälään

Verkko-ostamisen, somemarkkinoinnin ja kuluttajakäyttäytymisen massiivinen yhteismurros tuo koko joukon haasteita ja mukautumispainetta myös kivijalkamyymälöille, jotka ovat enemmän sidoksissa verkkoon kuin voisi kuvitellakaan. Muistan lukeneeni tutkimuksen, jonka mukaan verkkokaupassa asioivista kuluttajista valtava prosentuaalinen osuus vierailee myös kivijalkamyymälässä seuraavan 48 tunnin sisällä. Nämä kuluttajat ovat siis jo aloittaneet ostopäätöksen tekemisen, ottaneet selvää valikoimasta, inspiroituneet, ehkä jopa tehneet ostoksen verkkokaupassa, ja heihin on onnistuttu verkkokaupan, somemarkkinoinnin, ehkä vertaismarkkinoinninkin toimesta tekemään niin suuri vaikutus, että he suuntaavat tiensä bittimyymälästä fyysiseen myymälään. He haluavat saada vahvistuksen ensivaikutelmalleen, ja me haluamme ylittää heidän odotuksensa. Onnistummeko siinä?

Punaisen langan vetäminen verkosta fyysiseen myymäläympäristöön on itselleni yksi painavimmista teemoista tämänhetkiseen kulutuskäyttäytymiseen sopeutumisessa kivijalkamyymälätyössä. Voidaan puhua myös yhtenäisen ostokokemuksen tai brändikokemuksen luomisesta. Tässä visualistit ovat avainasemassa. Teemme töitä sitten vahvojen konseptiohjeiden mukaisesti tai ovat kätemme täysin vapaat, on jokunen työkalu, joita voimme hyödyntää luodessamme myymälätilaan kokemuksia ja elämyksiä:

• Tutustu tarkoin oman brändisi verkkonäkyvyyteen: miltä brändisi vaikuttaa verkossa, millaisella sävyllä se kommunikoi ja millainen on sen "talotyyli" verkkomarkkinoinnissa.
• Pysy aktiivisena: myös kampanjoiden ja trendin vaihtojen välillä verkossa saattaa tapahtua jotakin, joka mullistaa tilanteen myös myymälässä. Influencer postaa myymälästäsi ostamastaan takista, ja yhtäkkiä jokainen asiakas kyselee takin perään: vaan sinäpä laitoit sen jo a-alueen frontille ja stailasit sen vastustamattomaksi lisämyyntituottein. Brändisi IG-tilillä esitellään talven uusimmat neuleet erillisenä postauksena, joten sinä varmistit että myymälän hotspoteilta löytyy herkullinen neulevalikoima.
• Avaa silmäsi: tutki esimerkiksi kolmen kilpailijasi verkkosisältöjä ja tee muistiinpanot siitä, millaisia tunteita se sinussa herättää ja mitä odotat sen pohjalta löytäväsi myymälästä? Vieraile kivijalkamyymälöissä ja vertaa tuntemuksiasi.
• Varmista, että se mikä kiinnittää asiakkaan huomion verkossa, on näkyvillä myös fyysisessä myymälässä.

Kiinnostavan kuvan anatomia

Kiinnostavan kuvan anatomia on varmasti lähes yhtä monimutkainen ja kuin ihmiskehon anatomia, ja lisäksi varsin monitulkintainen. Kuvan kiinnostavuus syntyy yhtä lailla lukemattomista eri funktiota palvelevista elementeistä, jotka itsessään mutta myös suhteessa toisiinsa luovat kuvaan sitä jotakin, vetovoimaa. Kuvan viehätystä selitetään kultaisella leikkauksella ja muilla matemaattisilla kaavoilla, mutta katseen vangitseva kuva ei silti selity yksinomaan maagisilla mittasuhteilla.

Kuva-analyysin avulla kuvista pystytään erittelemään näitä yksittäisiä molekyylejä, jotka ovat kuvan DNA. Kuva-analyysi on visualistin työkalupakissa erinomainen, sillä se harjaannuttaa silmää huomaamaa yksityiskohtien tasolla tehdyt valinnat kuvan sommittelussa, ohjaa oman henkilökohtaisen visuaalisen estetiikan muodostumista, ja opettaa näkemään läpi itsestäänselvyyksien. Tässä lista käsitteistä, jotka toimivat apuna kuvaa-analyysissa ja kuvausjärjestelyprosessissa sekä ohjaavat yleisesti pohtimaan kiinnostavan kuvan anatomiaa

Kohderyhmä

Kohderyhmä on AINA olemassa: ketä varten kuva on tuotettu ja millä keinoin on haluttu varmistaa viestin välittyminen kohdeyleisölle

Kontrastit

Kontrastit eli vastakohdat ovat merkittävässä roolissa kiinnostavan kuvan anatomiassa: ristiriitaiset elementit todella täydentävät toisiaan luoden katseen vangitsevaa jännitettä. Kuva-analyysiin voi uppoutua päiväkausiksi, ja vastaan tulee tuskin yhtään kuvaa jossa mausteena ei olisi kontrastileikittelyä. Kiinnostavaa kontrastia kuvaan tuovat esimerkiksi

• Kova/karkea vs. pehmeä/herkkä
• Kulmikkuus vs. pyöreys
• Luonnon materiaalit vs. teolliset materiaalit
• Valo vs. varjo
• moderni vs.vanhanaikainen
• Tekstuurikontrastit
• Tiukka järjestys vs. orgaanisuus

Kuvaustekniset valinnat

Kuvausteknisillä valinnoilla voidaan kuvaan saada aikaan merkittäviä tarinankerronnallisia elementtejä ja yleisesti vaikuttaa kuvan estetiikkaan valtavasti. Esimerkiksi syväterävyysalueen valinnalla sama kuvauskohde näyttäytyy täysin erilaisena ja palvelee täysin eri tarkoitusta syväterävyysalueen valinnasta riippuen. Katso esimerkkejä syväterävyysalueen vaikutuksesta tästä postauksesta.

Elementtien keskinäiset suhteet

Kuten aiemmin mainittua, kuvan elementeillä on toki lähes poikkeuksetta itseisarvo eli ne tuovat itsessään kuvaan sisältöä. Kiinnostavan kuvasta tekee kuitenkin erityisesti elementtien keskinäinen suhde, eli esimerkiksi juuri kontrastit. Suhderakenteita voi tunnistaa esimerkiksi pohtimalla, miten kuvan merkitys muuttuisi, kun joitain elementtejä poistaisi tai muokkaisi. Millaisen tarinan kertoo esimerkiksi herkältä posliinilautaselta kera kakkuhaarukan tarjoiltu kermaleivos ja muuttuuko narratiivi, mikäli leivos esitelläänkin vankilan metallisella tarjottimella?

Sama tarina, eri ääni

Sama tarina voidaan kertoa lukemattomin eri tavoin eli samaan loppupäätelmään voidaan päästä lukemattomin eri tavoin. Tämä linkittyy vahvasti kohderyhmäajatteluun: tarinan keskiössä on leipä, mutta miltä näyttää visuaalinen tarina sen ympärillä kun kohderyhmänä on nuoret, kaupungissa elävät, ekologisuutta arvostavat sinkut tai kun tuotetta markkinoidaan vientituotteena ulkomaille. Toisena esimerkkinä: halutaan välittää kuvalla jouluinen tunnelma. Kuvassa voi olla lämmin valaistus, lapsi koristelemassa tuuheaa kuusta lippuviirein, piparein ja värikkäin palloin, punaisten ja vihreiden pakettien pilkistäessä kuusen alimpien oksien ja juuttisen kuusenalusmaton välistä. Tai kuvassa voi olla musta tausta, kliininen kylmä valaistus, yksi männynoksa graafisen yksinkertaisessa maljakossa ja oksasta roikkuu yksi marmorikuvioinen, vähäeleinen joulupallo.

Liike

Kuvassa voi näkyä ilmiselvää konkreettista liikettä ja tekemistä, kuten ihmisiä puuhissaan, pöllyävää jauhoa, putoavia vesipisaroita, valuvaa hunajaa jne. mutta liikettä voidaan saada muutoin staattiseen kuvaan myös muilla keinoin.

• Katkaistu kompositio: katkaistulla kompositiolla tarkoitetaan sitä, kun jokin kuvan elementti rajautuu kuvasta osittain pois. Tällöin katsojan mieli lähtee automaattisesti rakentamaan ko.elementtiä kokonaiseksi, luoden kuvaan dynaamisuutta.
• Vanitas: Vanitas-maalaukset olivat 1600-luvulla tyypillisiä asetelmamaalauksia, joilla haluttiin välittää ajatuksia elämän hetkellisyydestä ja ihmisen kuolevaisuudesta. Näissä kuvissa usein oli jotakin keskeneräistä, esimerkiksi osittain syöty ruoka-annos tai puoliksi juotu viinilasi. Vanitas-tyyliä voidaan hyödyntää tämän päivän kuva-anatomiassa tuomaan vähemmän ilmiselvää liikettä ja elämää kuvaan: millaisia tarinoita kertoo esimerkiksi kuva ruokapöydästä, jossa on täydellinen, koskematon kattaus kahdelle, mutta lähes loppuun poltettu, sammutettu kynttilä savuaa hitusen. 

Tekstuuri

Erilaisilla materiaaleilla on kuvassa mullistava vaikutus. Materiaalivalinnat ja erityisesti keskenään keskustelevat tekstuurikontrastit tarjoavat silmälle valtavan kattauksen mielenkiintoista tutkittavaa. Pintojen karkeuseroilla ja kiiltoeroilla voidaan luoda kuvaan hyvin vähäeleistä ja alleviivaamatonta kutkuttavuutta tai toisaalta hyvinkin dramaattista kontrastia.

Kuvan painopisteet

Tilan käyttö kuvassa ja sen painopisteet liittyvät osittain myös aikaisemmin mainittuun kultaiseen leikkaukseen, jonka mukaan kuvan leikkauslinjoja ja -pisteitä mukailevat sommitelmat luonnostaan miellyttävät ihmissilmää. Kuvan tunnelmaa ja tarkoitusta voidaan säädellä hyvin paljon sillä, miten tila kuvassa on käytetty. Yleisesti ottaen tarkoituksenmukaista kiinnostavaa kuvaa rakennettaessa on se, ettei koko kuva-alaa ripotella täyteen vaan että elementit kootaan ryhmiksi ja ryhmät rytmitetään tyhjän tilan kanssa. Sotilaallisen järjestelmällisesti vai orgaanisen satunnaisesti - tässäkin on narratiivin kannalta olennainen seikka. Vahva vaikutus saadaan aikaiseksi myös kuvan painopisteellä: kun esimerkiksi koko kuvauskohde sijoitetaan kuvan alalaitaan ja koko yläosa jätetään tyhjäksi, on myös tyhjällä tilalla tarina kerrottavaksi.

Värit

Kuvan kokonaiskuvan värimaailma ja värivalinnat ovat avainasemassa luomassa kuvan yleistä tunnelmaa ja täten myös kuvasta katsojalle nousevia tunteita ja ajatuksia. Pehmeän pastellinen värimaailma taatusti herättää erilaisia mielleyhtymiä kuin esimerkiksi kirkkaan punaista taustaa vasten kuvattu neonvihreä hyllyinstallaatio.

• Aksenttiväri: Aksenttiväri on yleisestä värimaailmasta poikkeava väri, joka korostaa ympäröiviä värejä.
• Tehosteväri: Tehosteväri on yleisestä värimaailmasta poikkeava väri, joka korostaa itseään. Huom. myös musta on erittäin dramaattinen tehosteväri.
• Vastavärit luovat hyvin voimakasta energiaa kuvaan.
• Värien pinta-alojen suhteet ovat merkittävä työkalu kuvan dynamiikan luomisessa: vertaa esimerkiksi kolikon kokoinen punainen piste monivärisessä puutarhakuvassa, jossa värien yltäkylläisyys jatkuu läpi kuvan tai saman kokoinen punainen piste muutoin täysin puhtaan valkoista taustaa vasten.
• Värien psykologia: Mitkä värit luovat esimerkiksi yleellisyyden tunteen? Mitkä värit tuovat kuvaan energisyyttä? Mitkä värit rauhoittavat, mitkä kiihdyttävät?

Säröt

Erityisesti hyvin vähäeleisessä ja minimalistisessa ympäristössä pienen pienelläkin poikkeuksella, säröllä voi olla massiivinen vaikutus kuvan kiinnostavuuteen. Särö muodostuu erityisen tehokkaaksi esimerkiksi minimalistisessa estetiikassa, jossa suunnitelmallisuus, sotilaallinen järjestys ja muotojen toistuminen on vakio: tällaista pohjaa vasten hyvin pienikin poikkeama resonoi valtavan voimakkaasti. Esimerkiksi kuvassa on valkoista pohjaa vasten aseteltuja valkoisia, neliön muotoisia puupalikoita täydellisessä järjestyksessä suorissa linjoissa. Yksi pala poikkeaa 2 mm rivistöstä: silmä poimii sen välittömästi ja tuo mitätön yksityiskohta raivaa kuvaan vuoren kokoisen tilan mielleyhtymille ja tulkinnoille.

Linjat ja linjarakenteet

Kultainen leikkaus luo matemaattisen kaavan avulla kuvaan linjoja, joita hyödyntämällä kuvaan saadaan "luonnollista kiinnostavuutta" ihmis silmän automaattisesti kiinnittäessä näihin huomiota. Kuvaan voidaan myös rakentaa joko kultaista leikkausta hyödyntäen tai miksei ristiriidassa sen kanssa erilaisia linjarakenteita ja -sommitelmia: esimerkiksi taustana kuvassa voimakas pystypanelointi, kuvassa useita pystypaneloinnin suuntaisia elementtejä esimerkiksi pöydän jalat, graafinen, suorakulmainen maljakko, seinälle sommiteltu kehys. Tai kuvassa olevat elementit voivat itsessään olla sommiteltu säntilliseen riviin muodostaen horisontaalisia, vertikaalisia tai diagonaalisia linjoja tai peräti muotoja, kuten vaikkapa nuolen tai ympyrän.

Projektina pipari | Kuvaussuunnitelma

Edellisessä postauksessa esittelin kuvaussuunnitelman muistilistan, jonka avulla kuvausjärjestelyprosessia on helpompi kuljettaa eteenpäin laadukkaasti. Tähän postaukseen olen laatinut esimerkkikuvaussuunnitelman oikeasta elämästä, käynnissä olevan kuvausjärjestelyprojektin keskeltä. Keskiössä tässä kuvausjärjestelyprojektissa ovat piparkakut ja tavoitteena irrottaa piparkakut perinteisestä kontekstistaan ja esitellä ne mahdollisimman modernilla ja minimalistisella tavalla, kuitenkin samalla säilyttäen idean joulusta.

Kohderyhmä ja viesti

• Kohderyhmänä kaikissa kolmessa kuvasarjassa minimaalisesta estetiikasta nauttivat, trendejä seuraavat, designista ja sisustuksesta kiinnostuneet kaikenikäiset ihmiset.
• Viestinä tulkinta joulusta, mutta mahdollisimman vähäeleisellä tavalla: mikä on pienin yksittäinen elementti, joka välittää joulun tunnelman?

Tarve, idea, inspiraatio, moodboardit

• Tarve: Tuottaa perinteisille piparkakuille uusi tarina: moderni, minimalistinen, trendikäs, riisuttu
• Idea: Minimalistin piparkakut, trendikkäät piparkakut
• Inspiraatio: Silmänisku sisustustrendeihin näkyy sekä kuvissa, että itse piparkakuissa.

Käsikirjoitus

• Sarja 1: 
• Tiukkaan rajattu otos, josta ensisilmäyksellä on vaikea erottaa mistä eri elementit alkavat ja mihin ne päättyvät. 
• Kuvassa näkyy eri kokoisina pinta-aloina mustavalkoinen marmorinen leikkuulauta, hieman rypistettyä vaaleanbeigeä pellavakangasta ja musta, huokoinen levy jonka ilme muistuttaa kivilaattaa. 
• Leikkuulaudan päällä 2-3 marmorikuvioidulla sokerimassalla koristeltua joulupiparia. 
• Kuvassa näkyy myös yksi kullanvärinen, hyvin yksinkertainen metallinen joulukoriste, joka muistuttaa pientä himmeliä. 
• Hyvin voimakas matalalta loistava sivuvalo, joka piirtää pintaan pitkähköt varjot. 
• Kuvaan piirtyy myös toisen himmelikoristeen varjo, vaikka itse toista koristetta ei näy. 
• Ryhmitellään harvat elementit ja jätetään kohtalaisen paljon myös tyhjää tilaa kuvaan. 
• Haetaan kiinnostavia viivarakenteita kankaan reunan, varjojen ja leikkuulaudan avulla, toimivat kontrastina pyöreiden piparkakkujen kanssa. 
• Orgaanisuus ja tekstuurit keskiössä. 
• Kuvataan flatlay-kuvana, 28mm/50mm objektiivi. 
• Kuvataan auringon paistaessa n. klo.11-12 välisenä aikana, havitellaan aamupäivän luonnonvaloa. 
• Tarvittavat rekvisiitat/lavasteet: Pellavakangas, kivinen/marmorinen alusta, pyöreät piparit, musta ja valkoinen sokerimassa, kaksi metallista joulukoristetta

• Sarja 2: 
• Vanhan, valkoiseksi maalatun mutta varsin rapistuneen ja puisen pohjan paljastavan oven edessä vasemmassa laidassa on pieni metallinen, valkoinen kukkapöytä, jossa ohuista metalliputkista muodostuvat jalat. 
• Pöydän päällä Riihimäen lasin suuri lasipurkki. 
• Purkissa tuore marjakuusen oksa, jossa muutama käpy, oksa näkyy läpi purkista. Mahdollisesti voidaan myös käyttää pientä kuusta/mäntyä, jonka juurakko on pesty puhtaaksi. 
• Oksasta roikkuu 1-2 marmorikuvioista ja maaliin dipattua pyöreää piparia, joissa ruskeasta paperinarusta tehty ripustuslenkki. Mahdollisesti myös yksi, yksinkertainen metallinen himmelikoriste. 
• Valaistaan varjot pois, tavoitellaan raikkautta ja kirkkautta, mahdollisesti aavistuksen punaiseen taittavalla sävyllä. 
• Kuvataan yleiskuvana 50mm objektiivilla suurella aukolla, mutta otetaan myös pienellä aukolla syväterävyysotoksia pipareista. 
• Tarvittavat rekvisiitat/lavasteet: Vanha ovi, valkoinen kukkapöytä, Riihimäen lasin lasipurkki, marjakuusen oksa/pieni mänty tai kuusi, maaliin dipatut piparit, juuttinaru, metallinen joulukoriste

• Sarja 3: 
• Mustaa taustaa vasten seisoo mustiin pukeutunut henkilö, joka pitelee kädessään ruskeasta paperinarusta riippuvaa reikäkuvioista piparia, joka on juuri osittain kastettu aavistuksen punaiseen taittavaan valkoiseen maaliin/pikeeriin niin, että ylimääräiset maalit/pikeerit valuvat juuri piparin alareunasta pois. 
• Kuvan henkilöstä ei näy kuin käsi. 
• Pipari on kuvan keskiössä, ympärillään voimakas tyhjä, dramaattisen musta tila. 
• Luodaan voimakas syväterävyyssefekti käyttäen mahdollisimman pientä aukkoa ja lisäksi suljinajan valinnalla pysäytetään pisaran/valuman liike. Objekti 50mm. 
• Luonnonvalo, mutta rajoitetusti, mahdollisesti rakennetaan black box ellei tumma tausta ja tummat seinämät riitä.
• Tarvittavat rekvisiitat/lavasteet: Musta tausta ja sivut/black box, pikeeriä/maaliseosta ja pyöreä pipari paperinaruun ripustettuna. Mustiin pukeutunut henkilö.

Esivalmistelut

Piparkakkujen leivonta ja koristelu, mahdollinen black boxin rakennus.

Aikataulutus

Aikataulu tässä kohtaa avoin päällekkäisten projektien ja kyseisen projektin joustavuuden ansiosta. 

Kuvaussuunnitelma | Muistilista

Laadukkaassa kuvausjärjestelyprosessissa monumentaalisen tärkeää roolia näyttelee mahdollisimman aukottomaksi hitsattu kuvaussuunnitelma. Idean, inspiraation ja asiakkaan erityistoiveiden pohjalta luoduista moodboardeista ja luonnoksista edetään hiomaan vesitiivis kuvaussuunnitelma. Kuvaussuunnitelmaan visio pilkotaan niin pieniin osiin, että mitään ei jätetä sattuman varaan tai itsestäänselvyydeksi. Riittävän kattavan kuvaussuunnitelman pohjalta mm.mahdollisesti presentoidaan vielä suunnitelma asiakkaalle, tehdään tarvittavat hankinnat ja tehdään muita budjettisidonnaisia toimenpiteitä kuten varataan lokaatio. Tästäkin syystä suunnitelman on oltava mahdollisimman tiivis, jotta turhilta työvaiheilta ja kustannuksilta vältytään. Kuvaussuunnitelmaan voidaan toki myös neuvotella ja suunnitella joustovaraa, esimerkiksi useampi eri lokaatio tai erilaisin rekvisiitoin toteutettava sommitelma.

Kuvaussuunnitelmassa edetään suuresta kuvasta yhä pienempiin yksityiskohtiin. Suurta kuvaa edustavat esimerkiksi kohderyhmä, tavoiteltu tyyli tai osittain vaikkapa lokaatio, jotka puolestaan sanelevat yksityiskohtaisemmat huomiot kuten sommittelun, värimaailman ja käytetyn valaistuksen. Katso myös postaukseni kiinnostavan kuvan anatomiasta.

Kuvaussuunnitelman muistilista

Tuntikirjanpito

• Kuvausjärjestelyprosessi on pitkäjänteinen ja monivaiheinen prosessi, tuntikirjanpito tulee ottaa käyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa työn seuraamiseksi.

Kohderyhmä ja viesti

• Kuvaussuunnitelman lähtökohtana on kohderyhmän mahdollisimman tarkka määrittely: kenelle kuvaa tuotetaan, kenen kiinnostuksen haluamme kuvalla herättää.
• Kohderyhmän määrittelyn työkaluna voidaan käyttää jopa esimerkkihenkilön/-henkilöiden luomista, esimerkiksi "kohderyhmään kuuluu neiti X, joka asuu loft-asunnossa Aurajoen rannalla, kuvailee omaa tyyliään skandinaaviseksi minimalismiksi, sisustaa kotinsa kotimaisella designilla ja harrastuksenaan valmistaa itse kivikeraamisia astioita".
• Kuvan viesti: Mikä on se tarina, joka tuottamamme kuva maalaa? Minkä ajatuksen/tunteen haluamme herättää? Millaisena haluamme viestimme välittää ja onko meille tärkeää että viesti menee perille mahdollisimman alleviivattuna, vai onko monitulkintaisuudelle tilaa tai onko monitulkintaisuus peräti osa kuvan vahvuutta?

Tarve, idea, inspiraatio, moodboardit

• Määritellyn kohderyhmän sekä asiakkaan toiveiden pohjalta luodaan luonnokset ja moodboardit, jossa tavoitellaan haettua tyyliä, fiilistä ja värimaailmaa, ehkä jopa jo sommittelussa käytettäviä elementtejä.

Tyyli ja tunnelma

• Mikä on kuvassa tavoiteltava tyyli ja tunnelma? Mitä informaatiota, ääniä, tuoksuja ja tarinoita kuvan halutaan välittävän ja miten?
• Halutaanko herättää huomiota? Luodaanko kuvaan mahdollisimman rauhallinen, mieltä hivelevän harmoninen tunnelma? Kuvaammeko lapsiperheen keittiötä, johon halutaan näkyviin vilske ja vilinä ja pullan tuoksu?

Lokaatio eli kuvauspaikka

• Millainen kuvauspaikka/kuvaustausta palvelee haettua tyyliä ja fiilistä ja millaisia erityisvaatimuksia se asettaa kuvausprosessille?
• Kuvauspaikka voidaan hankkia olemassaolevasta, tarkoituksenmukaista tilasta esimerkiksi tyyliltään sopivasta rakennuksesta, voidaan kuvata täysin ulkona tai se voidaan lavastaa alusta loppuun keinotekoisesti.
• Lokaation valintaan liittyy vahvasti sen erityisominaisuuksien ja vaatimusten huomiointi: erilaiset tilat vaikuttavat esimerkiksi valaistussuunnitteluun, aikataulutukseen (esim. ulkona kuvaaminen syys-talvella tai tietyn tilan varaaminen) tai budjettiin (esim. tilavuokrat ja matkustaminen).

Värimaailma

• Millainen värimaailma tavoittaa fiiliksen ja kuvaan haettavan ilmeen ja miten se tuotetaan?
• Värimaailma terminä kuvastaa parhaiten kuvan yleisilmettä: onko värimaailma esimerkiksi tumman dramaattinen vai hempeä ja harmoninen?
• Millaista energiaa kuvaan tahdotaan luoda: haetaanko kuvaan vahvaa energiaa, haetaanko kuvaan voimakkaita kontrasteja, tahdotaanko kuvasta luoda katsojan silmille pomppaava "huuto" vai pyritäänkö kuvan tunnelmalla välittämään hyvin vähäeleinen ja minimalistinen "kuiskaus"?
• Millaiseen maailmaan kuva sijoittuu: Millainen värimaailma luo esimerkiksi tunteen luksuksesta ja mielikuvan mökkielämästä?

Värikartta

• Värimaailman pohjalta laaditaan konkreettinen värikartta: mitä sävyjä kuvan elementteihin valitaan?
• Työkaluna mm. maalivärikartat ja maalivärinäytteet

Kuvakulma

• Käytännössä kaikki kuvausjärjestelykuvat kuvataan kohtisuoraan, sillä perspektiiviotokset keinotekoisesti rakennetusta sommitelmasta harvoin näyttävät laadukkailta.
• Kuvataanko kohtisuoraan edestä, kohtisuoraan ylhäältäpäin (flat lay) vai kenties kohtisuoraan alhaaltapäin?

Sommittelu

• Tilan käyttö ja painopiste/painopisteet: Miten kuvassa näkyvä tila halutaan käyttää ja millaista vaikutelmaa sommittelulla haetaan? 
• Kultainen leikkaus on mahtava työkalu sommittelussa, ja lisäksi voidaan hakea vaikuttavuutta esimerkiksi hyvin voimakkailla tilan ja tiivistymän kontrasteilla: asetetaan kuvan painopiste hyvin voimakkaasti esimerkiksi vasempaan alakulmaan ja jätetään ympärille vahvasti tilaa. Vrt. ryhmitys ja rytmitys, eli tilaa ei ripotella täyteen vaan tilaan luodaan dialogi ryhmiteltyjen elementtien ja tyhjän tilan välillä.
• Rajaukset: Mitä kuvassa näkyy ja mitä siinä ei näy? Mitä rajauksella halutaan kertoa? Onko sommitelma täysin staattinen vai halutaanko kuvaan luoda liikettä vaikkapa katkaistulla kompositiolla eli antamalla jonkin elementin rajautua osittain kuvasta pois, jolloin mieli jatkaa kokonaisuuden ehjäksi?

Valaistus

• Valo ohjaa tehokkaasti ihmissilmää ja valaistus onkin erittäin vaikuttava tekijä oikeanlaisen tunnelman luomisessa.
• Millaisella valaistuksella tavoitetaan suunniteltu tunnelma: haetaanko kodinomaisuutta, lämpöä, kliinistä kylmyyttä, hämärän hyssyä vai dramaattisia varjoja?
• Miten ko. valaistus toteutetaan kuvausteknisesti: pystytäänkö se saavuttamaan studio-olosuhteissa vai tarvitaanko luonnonvaloa? Riittääkö miljöö-kuvauksissa luonnonvalon voima, vai tarvitaanko mukaan valaistustekniikkaa?
• Valaistuksella voidaan luoda myös tarinankerronnallisesti merkittäviä mielikuvia, esimerkiksi pitkien varjojen piirtyessä pintaan luo mieli automaattisesti kuvan matalalta paistavasta auringosta.

Kuvaustekniikka

• Syväterävyysefekti: aukon valinta
• Liike, joka tarvitsee pysäyttää: suljinajan valinta
• Objektiivin valinta: 50mm ("yleisobjektiivi", joka vastaa hyvin ihmissilmän havainnointitapaa), 28mm (flat lay -kuviin) vai 85mm (ihmisiä kuvattaessa)

Tarvittavat rekvisiitat ja lavasteet

• Mitä rekvisiittaa/kuvauslainoja/lavasteita kuvan toteuttaminen vaatii?
• Millaisia esivalmisteluita tarvikkeiden hankkimiseen/rakentamiseen tarvitaan ja mitä se tarkoittaa aikataulutuksen kannalta?

Aikataulutus

• Tehdään mahdollisimman tarkka aikataulu ja mahdollinen erillinen toimintasuunnitelma/agenda kuvaussuunnitelman viemiseksi eteenpäin mahdollisimman tehokkaasti: mitä tapahtuu, milloin, mikä on etenemisjärjestys ja miten kauan missäkin vaiheessa arviolta kestää?

Kuvausjärjestely 101

Kuvausjärjestely käsittää terminä monivaiheisen prosessin, joka lähtee liikkeelle vaikuttavan kuvamateriaalin tarpeesta. Tarve etenee läpi suunnitteluprosessin luonnoksiksi ja kuvaussuunnitelmaksi, jotka toteutetaan pienimmätkin yksityiskohdat huomioon ottaen valmiiksi lopputuotteeksi - kuviksi jotka kääntävät katseen.

Useimmat yritykset ulkoistavat kuvausjärjestelytarpeensa kokonaan, ja se on panostus joka todella kannattaa - ammattimainen kuvausjärjestely takaa tuloksen, joka tukee yrityksen brändiä ja tavoittaa kaivatun kohderyhmän.

Tässä postauksessa pilkon kuvausjärjestelyprosessin osiin: yksinkertaisuudessaan näin voidaan lähteä kuvausjärjestelyprosessia rakentamaan.

Asiakashankinta

• Potentiaalisten asiakkaiden löytäminen esimerkiksi somesta, yrityskäynneillä, mainostamalla, soittokierroksella tai yrittäjä-ryhmistä. 
• Perehtyminen yrityksen arvoihin, talotyyliin ja tuotteisiin, jotta voidaan hioa valmis hissipuhe jo ensikontaktointia varten: mitä myydään, kenelle myydään, mitä lisäarvoa minulla on tarjota. 
• Myös alustava aikataulu ja mahdollinen tarjous hinnasta on hyvä olla jo takataskussa valmiina.

Luonnokset/ideat

• Suunnitteluprosessi jatkuu kohderyhmän tarkalla määrittelyllä, josta edetään hahmottelemaan luonnos kuvaussuunnitelmasta.
• Millaista fiilistä haetaan, millaista värimaailmaa, millaista inspiraatiota, millaisia materiaaleja.

Kuvaussuunnitelma 

• Edetään suunnittelemaan kuvausten sommittelua, tuotelainoja, aikataulutusta, etsitään ja hankitaan lokaatio, suunnitellaan mahdolliset esivalmistelut eli esimerkiksi lavasteiden rakennus, valaistus, hankitaan rekvisiittaa jne.

Presentaatio asiakkaalle

• Suunnitelma käydään läpi yhdessä asiakkaan kanssa ja tehdään mahdolliset asiakkaan toivomat muutokset.

Tuotelainat asiakkaalta 

• Sovitaan ja suunnitellaan lainattavat tuotteet. 
• Tehdään kirjallinen lista ja otetaan kuvat noutotilanteessa, jotta voidaan varmistaa tuotteiden palautuminen takaisin alkuperäisessä kunnossa.

Hihojen kääriminen

• Kuvauslainojen noutamisen jälkeen ryhdytään viemään suunnitelmaa eteenpäin sovitussa aikataulussa. 
• Valmistellaan lokaatio ja ryhdytään tuottamaan suunniteltua sommitelmaa/sommitelmia/testaamaan eri variaatioita.
• Kuvataan tai tehdään yhteistyötä valokuvaajan kanssa.

Kuvien valinta ja käsittely 

• Valitut kuvat käsitellään Lightroomilla
• Kuvat optimoidaan julkaisuympäristöön (esim. resoluutio px/inch sähköisissä tuotteissa 72 ja painmotuotteissa 300). 
• Kuvista tehdään kuvankäyttösopimukset ja kuvat lähetetään asiakkaalle (esimerkiksi Wetransferia käyttäen).

Viimeistely ja seuranta 

• Asiakkaan mahdollinen loppuhaastattelu ja referenssipyyntö.
• Laskutus.
• Seurataan milloin kuvamateriaali julkaistaan, tallennetaan omiin referensseihin.

Hakukoneoptimointi

Hakukoneoptimointi eli SEO (Search Engine Optimization) on olennainen osa kaikkea verkossa julkaistavaa sisältöä silmälläpitäen: kaikki verkkosisältöä voidaan optimoida, jotta julkaisu on helpommin hakukoneiden löydettävissä oli kyseessä sitten kuvat, video tai teksti.

Periaatteessa hakukoneoptimointi on yksinkertainen prosessi, ja käytännössäkin yksinkertaisimmillaan SEO onnistuu lyhyen muistilistan avulla.

Hakukoneoptimointi eli SEO

HAKUKONEOPTIMOINTI MUISTILISTA

Avainsanan valinta

Valitaan aiheen kannalta tarkoituksenmukainen sana, joka voisi olla hakukoneeseen syötettävä avainsana. Avainsanaa kuljetetaan läpi otsikointien ja leipätekstin ja sitä toistetaan muuttumattomana useita kertoja: n.5% koko tekstin sanoista tulisi olla valittu avainsana. Huom! Myös synonyymeja voi käyttää.

Otsikointi ja toisto

Pääotsikkoon sisällytetään valittu avainsana, ja sama sana toistetaan leipätekstissä täsmälleen samassa muodossa useita kertoja. Otsikointi on kolmiportainen:

1. pääotsikko h1
2. väliotsikot h2
3. alaotsikot h3. 

Tarkoituksenmukaisinta esimerkiksi Blogger-postausta luodessa on käyttää Bloggerin omia työkaluja, sillä ne lisäävät sivun luotettavuutta Googlen silmissä.

Ingressi/aloituskappale

Ingressin tulee jälleen sisältää avainsana muuttumattomana.

Leipäteksti

Kappaleiden tulee olla jaettu kohtuullisiin kappaleisiin ja koko tekstin tulee olla vähintään 300-400 sanaa (=3-4 kappaletta). Mikäli kuvia ei käytetä, tulee tekstin olla jopa 3000 sanaa.

Luettelot 

Google rakastaa luetteloita, ja jälleen erityisesti luetteloita, jotka on luotu luettelotyökalulla. Näin luodut luettelot ja listat, esimerkiksi työvaiheiden kuvaukset, nostavat sivun arvoa hakukoneessa.

Linkit 

Linkkejä on kahdenlaisia, sisäisiä ja ulkoisia. Sisäisellä linkillä linkataan omaa, uutta sisältöä omaan vanhaan sisältöön eli esimerkiksi uuteen blogipostaukseen lisätään linkki aikaisempaan postaukseen. Ulkoisella linkillä tarkoitetaan linkkiä, joka vie omasta sisällöstä ulkoiseen sisältöön (ja uudelle välilehdelle) eli esimerkiksi omasta blogipostauksesta jonkin yrityksen kotisivuille. 

Linkkejä lisätessä ei kannata linkkiä upottaa "lue lisää" tai "klikkaa tästä" -tyyppisesti, vaan esimerkiksi "tässä postauksessa viisi vinkkiä hakukoneoptimontiin": optimaalisesti linkki on upotettu sanoihin, joita joku hakisi hakukoneella.

Kuvan nimeäminen

Kuvia käytettäessä tärkeää on nimetä kuvatiedosto niin, että itse tiedostonimi kertoo, mitä kuvassa on. Googlen silmissä tämä tekee tiedosta luotettavampaa ja täten kiinnostavampaa ja vaikuttaa esimerkiksi saavutettavuuteen (ks.seuraava kohta). Kuvan nimeäminen tulee tehdä mahdollisimman tarkasti sisältöä kuvaavaksi, eli esim.kuva punaisesta naisten talvitakista voisi tiedostonimeltään olla punainen_naisten_toppatakki_untuva. Muista avainsana!

Alt-teksti eli alternative text

Alt-teksti on vaihtoehtoinen tekstiattribuutti, joka voidaan lisätä kuvan koodiin. Alt-tekstin tarkoitus on tarvittaessa korvata kuvan sisällöllinen merkitys: teksti kertoo esimerkiksi puhesyntetisaattoria käyttävälle näkövammaiselle, mitä kuva sisältää ja mitä siitä pitäisi ymmärtää. Samoin alt-teksti tulee tarpeeseen kun kuva ei syystä tai toisesta lataudu: kuvan merkitys saadaan silti esiin alt-tekstin avulla.

Kuvateksti 

Kuvatekstissä avainsanojen ja mahdollisesti kuvatiedoston sanojen toistolla voidaan saada aikaan lisäarvoa hakukoneita ajatellen. Kuvatekstit itsessään nostavat sivuston arvoa ja luotettavuutta Google silmissä.

Tunnisteet

Esimerkiksi blogiteksteihin ja sosiaalisen median julkaisuihin voidaan erikseen lisätä tunnisteita, jotka mahdollisesti auttavat hakukonenäkyvyyttä, mutta ensisijaisesti toimivat lukijalle navigointityökaluna: avainsanoja hakemalla lukija löytää itseään kiinnostavan sisällön nopeasti ja tehokkaasti.

Kuvien optimointi julkaisualustaan

Google rakastaa nopeutta ja sujuvuutta: mikäli sivuston kuvat ovat julkaisuympäristöön nähden liian suuria ja latausnopeus muuttuu hitaaksi, ei Google nosta sivua hakutuloksissa ylöspäin.

Pinterest visualistin työkaluna

Pinterest on monille tuttu sosiaalisen median palvelu, jonka ideana on linkkien ja kuvien jakaminen ja kuratointi eli jaetun kuvamateriaalin kerääminen omiksi sisältökoosteiksi. Pinterestissä käyttäjä luo ja ylläpitää "tauluja", joihin valitaan kuvamateriaalia Pinterestin sisäisestä kuvavirrasta tai myös muusta internetin kuvatarjonnasta. Pinterestin kuvavirta kattaa kaiken mahdollisen ja mahdottoman käsityöohjeista kuvausjärjestelyohjeisiin.

Pinterest on visualisteille ja kelle tahansa luovan työn tekijälle erinomainen inspiraation lähde ja helppo kanava oman alan trendien seuraamiseen, mutta se toimii myös konkreettisena työkaluna esimerkiksi kuvaussuunnitelmia tuotettaessa tai jopa varhaisen vaiheen moodboardina asiakaskontaktoinnin yhteydessä: Pinterest helpottaa huomattavasti asiakkaan toiveiden kartoittamisessa ja samalle sivulle pääsemisessä.